Hyppää hankesuunnitelman kyytiin!

#pelastetaanpässi

Veturi ennen kunnostuksen aloitusta vuonna 2016.

Pikku-Pässi kunnostuksen aikana Jokioisissa.

Höyryveturin kunnostus

Vuoden 2016 lopussa Suomen vanhin säilynyt kapearaiteinen höyryveturi Fiskarsin Pikku-Pässi siirrettiin Jokioisille kunnostettavaksi. Restauroinnin päämääränä on veturin tuhoutumisen estäminen, ulkonäön palauttaminen alkuperäiseen asuun mm. värityksen suhteen sekä sen ajokuntoon saattaminen. Entisöijänä toimii höyrykoneiden asiantuntija Juha-Pekka Viitanen. Hän käyttää työssään perinteisiä materiaaleja, menetelmiä ja VR:n konepajan aikoinaan käyttämiä vanhoja työkaluja ja -välineitä. Työllään hän ylläpitää käsityötaitoja ja perinnettä kunnostaa höyrykoneita. Restaurointityö dokumentoidaan valo- ja videokuvaamalla.

Veturin kunnostus saatetaan päätökseen vuoden 2024 aikana, jonka jälkeen se palaa takaisin Fiskarsin ruukkiin. Kunnostusta on ollut mukana tukemassa taloudellisesti lukuisat säätiöt, yritykset ja yksityishenkilöt Kulttuurilahja-keräyksen ja syksyn 2024 keräyskampanjan myötä. Lämmin kiitos kaikille tähän mennessä osallistuneille!

Elämys- ja oppimisympäristö - Veturitalli
Fiskarsin museo haluaa välittää veturin ja kapearaiteisen rautatien tarinaa yleisölle ja tuleville sukupolville luomalla Fiskarsin Pikku-Pässin yhteyteen elämys- ja oppimisympäristön. Alkuperäinen ajatus oli restauroida vanhasta pajasta veturitalli ja luoda suurempi museokokonaisuus yläruukin Hammarbackenille. Haluttiin myös palauttaa osa kapearaiteista rautatietä ylä- ja alaruukin välille, niin että kävijät pääsisivät junan kyytiin. Viime vuosien useista yrityksistä huolimatta näille suuunnitelmille ei valitettavasti ole löytynyt tarvittavia edellytyksiä.

Tämänhetkinen tavoite on että Fiskarsin kotiseutuyhdistys, vuonna 2025, pystyttää uudisrakennuksen, joka tulisi toimimaan veturitallina sekä elämys-ja oppimisympäristönä. Pyrkimyksenä on välittää tietoa Pikku-Pässin historiasta sekä elävöittämällä höyrytekniikkaa että opastusten ja digitaalisten sisältöjen kautta. Pikku-Pässi tulee olemaan nähtävissä veturitallin suurten ikkunoiden läpi myös silloin kuin oppaamme eivät ole paikalla. Tapahtumapäivinä haluamme antaa kävijöille mahdollisuuden tuntea savun- ja junaradan tuoksu sekä kuulla Pikku-Pässin höyrypillin ääni, kun veturi puuskuttaa lyhyellä huoltoradallaan. Digitaalinen oppimismateriaali tulee koostumaan esimerkiksi audiosisällöistä, videoista tai peleistä, jotka ovat kävijöiden saavutettavissa kellon ympäri, ympäri vuoden. Elämys- ja oppimisympäristö tulee olemaan osa museon elävää historiaa teemaa ja on suunnattu kaikenikäisille kävijöille.

Veturitallin on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Rooa Fiskars ja Arkkitehtuuristudio Luomus höyryveturin erikoisvaatimukset huomioonottaen.

Pikku-Pässin veturitallin suunnitelmat vuonna 2024

Pässin ystävät -vapaaehtoisryhmä
Veturin elävöittäminen ja huoltaminen tulee vaatimaan osaavia käsiä ja innostuineita harrastajia. Tätä varten on perustettu Pässin ystävät vapaaehtoisryhmä. Tähän mennessä ryhmän jäsenet ovat jakaneet tietojaan ja taitojaan museolle, josta olemme äärimmäisen kiitollisia. Kun Pikku-Pässi palaa ruukkiin ryhmän jäsenet pääsevät tosi toimiin. Haluamme siinä vaiheessa myös tarjota mahdollisuuden paikallisille nuorille osallistua toimintaan. Lue lisää museon vapaaehtoistominnasta ja siihen liittymisestä tästä.

Hankkeen työryhmä
Pelastetaan Pässi -hanketta hallinnoi Fiskarsin museo, jonka kokoelmiin veturi kuuluu. Museota ylläpitää Fiskarsin kotiseutuyhdistys ry. Hankkeen eteenpäinviemiseksi on perustettu työryhmä, jossa on museon työntekijöitä, kotietutuyhdistyksen edustajia sekä museorautateiden asiantuntijoita.

Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Fiskars Groupin sekä Fiskars kyläseuran kanssa. Fiskars Group hallinnoi kiinteistöjä ja maa-alueita Fiskarsin ruukissa. Kyläseura puolestaan edistää kylän asukkaiden yhteistyötä, kylän elinkelpoisuutta sekä toimii asukkaiden yleisten ja yhteisten etujen valvojana.

Suomen Rautatiemuseo tukee hanketta erikoisosaamisellaan koskien höyryvetureita ja restaurointia. Väylävirasto, NRC Group sekä Traficom neuvovat ja antavat asiantuntija-apua koskien ratasuunnittelua.

Lisätietoja hankkeesta antaa:
Museonjohtaja Emi Ingo, emi.ingo@fiskarsmuseum.fi

Projektia tukee