osakolme

Hyppää hankesuunnitelman kyytiin!

#pelastetaanpässi

Veturi ennen kunnostuksen aloitusta vuonna 2016.

Pikku-Pässi kunnostuksen aikana Jokioisissa.

Höyryveturin kunnostus

Vuoden 2016 lopussa Suomen vanhin säilynyt kapearaiteinen höyryveturi Fiskarsin Pikku-Pässi siirrettiin Jokioisille kunnostettavaksi. Restauroinnin päämääränä on veturin tuhoutumisen estäminen, ulkonäön palauttaminen alkuperäiseen asuun mm. värityksen suhteen sekä sen ajokuntoon saattaminen. Entisöijänä toimii höyrykoneiden asiantuntija Juha-Pekka Viitanen. Hän käyttää työssään perinteisiä materiaaleja, menetelmiä ja VR:n konepajan aikoinaan käyttämiä vanhoja työkaluja ja -välineitä. Työllään hän ylläpitää käsityötaitoja ja perinnettä kunnostaa höyrykoneita. Restaurointityö dokumentoidaan valo- ja videokuvaamalla.

Veturin kunnostus saatetaan parhaillaan päätökseen, jonka jälkeen se palaa takaisin Fiskarsin ruukkiin. Kunnostusta on ollut mukana tukemassa taloudellisesti lukuisat säätiöt, yritykset ja yksityishenkilöt Kulttuurilahja-keräyksen ja syksyn 2024 keräyskampanjan myötä. Lämmin kiitos kaikille osallistuneille!

Elämys- ja oppimisympäristö - Veturitalli
Fiskarsin museo haluaa välittää veturin ja kapearaiteisen rautatien tarinaa yleisölle ja tuleville sukupolville luomalla Fiskarsin Pikku-Pässin yhteyteen elämys- ja oppimisympäristön. Alkuperäinen ajatus oli restauroida vanhasta pajasta veturitalli ja luoda suurempi museokokonaisuus yläruukin Hammarbackenille. Haluttiin myös palauttaa osa kapearaiteista rautatietä ylä- ja alaruukin välille, niin että kävijät pääsisivät junan kyytiin. Viime vuosien useista yrityksistä huolimatta näille suuunnitelmille ei valitettavasti ole löytynyt tarvittavia edellytyksiä.

Tämänhetkinen tavoite on että Fiskarsin kotiseutuyhdistys, vuonna 2025, pystyttää uudisrakennuksen, joka tulisi toimimaan veturitallina sekä elämys-ja oppimisympäristönä. Pyrkimyksenä on välittää tietoa Pikku-Pässin historiasta sekä elävöittämällä höyrytekniikkaa että opastusten ja digitaalisten sisältöjen kautta. Tapahtumapäivinä haluamme antaa kävijöille mahdollisuuden tuntea savun- ja junaradan tuoksu sekä kuulla Pikku-Pässin höyrypillin ääni, kun veturi puuskuttaa lyhyellä huoltoradallaan. Digitaalinen oppimismateriaali muodostuu mediaoppaista, jotka tulevat sisältämään teksti, kuva ja äänitemateriaalia sekä videosta, jotka ovat kävijöiden saavutettavissa kellon ympäri, ympäri vuoden. Elämys- ja oppimisympäristö tulee olemaan osa museon elävää historiaa teemaa ja on suunnattu kaikenikäisille kävijöille.

Veturitallin on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Rooa Fiskars ja Arkkitehtuuristudio Luomus höyryveturin erikoisvaatimukset huomioonottaen.

Pikku-Pässin veturitallin suunnitelmat vuonna 2024

Kestävyysnäkökulmat ja ympäristövaikutukset
Veturitalllia suunniteltaessa olemme lähteneet siitä, että rakennuksen tulee sopia ruukin kulttuuriympäristöön ja kestää pitkään. Pitkäikäisten rakennusten rakentaminen on tehokkain tapa vähentää ympäristökuormitusta ja erityisesti rakentamiseen liittyviä hiilidioksidipäästöjä. Ekologinen kestävyys on otettu huomioon veturitallin rakennusmateriaalien valinnassa. Paikalla rakennettu massiivinen tiilirunko on kestävä, vahva ja ympäristöystävällinen ratkaisu. Yhtenäinen tiilijulkisivu koostuu vain savitiilistä ja laastista, minkä ansiosta se on vähemmän altis kosteusvaurioille kuin nykyiset monikerrosrakenteet. Se on myös helppo korjata ilman, että koko seinärakennetta tarvitsee avata. Elinkaarensa lopussa tiili ei ole ongelmajätettä, vaan ne voidaan kierrättää.

Itse höyryveturi, joka lämpenee puulla, voidaan katsoa haitalliseksi sekä terveydelle että ympäristölle. Höyryveturin terveys- ja ilmastovaikutusten vähentämiseksi, sitä ajetaan vain kohtuullisesti, keskimäärin seitsemän kertaa kaudessa. Polttopuun kulutus on tällöin enintään 3,5 kuutiometriä vuodessa ja vedenkulutus enintään 3500 litraa vuodessa. Veturin höyrykattilan lämmittämisen aikana syntyvä savu ohjataan tuulettimen avulla huuvaan, joka suodattaa savuhiukkaset ennen kuin savukaasut vapautuvat piipun kautta ulos. Mahdolliset pyörien ja muun mekaniikan voitelusta syntyvät öljyjäämät erotetaan viemärissä. Veturin höyrykoneen käyttämä vesi muuttuu puhtaaksi vesihöyryksi.

Saavutettavuus
Fiskarsin museon periaatteisiin kuuluu toivottaa tervetulleeksi kaikenlaiset vierailijat sukupuolesta, iästä, etnisyydestä, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta ja toimintakyvystä riippumatta. Veturitallissa pyrimme luomaan puitteet eri sukupolvien kohtaamiselle ja teollisuushistorian sekä ruukkiperinteiden jakamiselle. Siksi sekä veturitallin yleisötilat että henkilökunnan tilat suunnitellaan mahdollisimman esteettömiksi. Suunnittelussa on myös huomioitu, että veturi on nähtävissä veturitallin suurista ikkunoista vuorokauden kaikkina aikoina, vuodenajasta riippumatta.

Saavutettavuus otetaan huomioon myös digitaalisten sisältöjen luomisessa. Haluamme välittää tietoa Fiskarsin höyryveturista, kapearaiteisista rautateistä ja höyrytekniikan merkityksestä monipuolisella tavalla, jotta voimme tavoittaa mahdollisimman laajan yleisön.

Osalliseksi Pässin ystävät -vapaaehtoisryhmä kautta
Oletko kiinnostunut osallistumaan veturitallin toiminnan kehittämiseen sekä Pikku-Pässin huoltamiseen, ajamiseen ja esittelyyn vierailijoille? Ilmoittaudu Bässens vänner -vapaaehtoiseksi!

Tähän mennessä ryhmän jäsenet ovat jakaneet arvokasta tietoa vetureista ja rautateistä, mistä olemme museolla erittäin kiitollisia. Kun veturi palaa ruukkiin, vapaaehtoiset pääsevät myös osallistumaan käytännön töihin veturitallilla.

Lue lisää museon vapaaehtoistominnasta ja siihen liittymisestä tästä.

Hankkeen työryhmä
Pelastetaan Pässi -hanketta hallinnoi Fiskarsin museo, jonka kokoelmiin veturi kuuluu. Museota ylläpitää Fiskarsin kotiseutuyhdistys ry. Hankkeen eteenpäinviemiseksi on perustettu työryhmä, jossa on museon työntekijöitä, kotietutuyhdistyksen edustajia sekä museorautateiden asiantuntijoita.

Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Fiskars Groupin sekä Fiskars kyläseuran kanssa. Fiskars Group hallinnoi kiinteistöjä ja maa-alueita Fiskarsin ruukissa. Kyläseura puolestaan edistää kylän asukkaiden yhteistyötä, kylän elinkelpoisuutta sekä toimii asukkaiden yleisten ja yhteisten etujen valvojana.

Suomen Rautatiemuseo tukee hanketta erikoisosaamisellaan koskien höyryvetureita ja restaurointia. Väylävirasto, NRC Group sekä Traficom neuvovat ja antavat asiantuntija-apua koskien ratasuunnittelua.

Lisätietoja hankkeesta antaa:
Museonjohtaja Emi Ingo, emi.ingo@fiskarsmuseum.fi

Projektia tukee